Kirjottelen nyt Suomesta! Ihanaa olla kotona. Tuntuu oudolta miten luonnollista on olla täällä taas. Mikään ei näytä olevan muuttuneen. Mun piti tehdä vielä postaus jenkkien puolella, mutta mulla oli vaan niin paljon tekemistä, enkä halunnut tuhlata viimeisiä hetkiä koneella istuen.
Lähdin Minnesotasta tiistaina. Hyvästien jättäminne tuntui epätodelliselta (niinkuin silloinkin kun lähdin Suomesta), enkä itkenyt tai ollut mitenkään surullinen koska ei tuntunut yhtään että olisin oikeasti lähdössä. Vasta sitten kun menin turvatarkastuksen läpi niin todellisuus iski ja tietty pillahdin itkuun tyylikkäästi.. Mutta lennot meni hyvin, ja mitä lähemmäksi Suomea pääsin niin sitä ilosempi ja jännittyneempi olin. Tosin olin vähän epäonninen, ja kadotin kännykkäni matkalla ja rikoin myös kuulokkeeni. Mutta en jaksa murehtia kun tässä on nyt vähän isompia iloisia juttuja menossa. :D
Juuri nyt oon tosi onnellinen että olen kotona. Olen sopeutunut hyvin ja mun elämä vaikuttaa pysyneen täällä melko samana. Nyt vaihtovuoden jälkeen tosin tajuan kuinka etuoikeutettu olen kun näen mun perheen ja kaverit joka päivä. :)
Suunnittelen vierailevani Minnesotassa ensikesänä tai ainakin tässä lähivuosina, ja nyt jo olen puhunut hostperheen kanssa facebookissa ja skypessä. En usko että meidän yhteydenpito loppuu tähän, koska ne on mulle nyt kuin toinen perhe.
Kuvia viimeistä kertaa amerikan puolelta. Tuntuu luonnolliselta lopettaa tän blogin pito myös samalla vaihtarivuoden loppumisen kanssa. Ainakaan toistaiseksi en aio aloittaa toista blogia, jotenkin tuntuu ettei mun elämä täällä Suomessa ole niin mielenkiintoista että siinä olisi tarpeeksi sisältöä blogiin, haha. Kiitos kaikille tätä lukeneille ja kommentoinnelle. Voi olla että mulle tulee vielä mieleen jotain mistä haluan kirjoittaa, ja postaustoivomuksia saa esittää vieläkin!
Suosittelen ihan jokaiselle vaihtoon lähtöä! Järjettömän hieno kokemus, en usko että mikään koulu olisi ikinä voinut opettaa mulle niin paljon kuin tämä vuosi opetti mulle itsestäni, muista ihmisistä ja kulttuureista ja elämästä ylipäätään. Vaihtoon lähteminen oli ehdottomasti elämäni paras päätös!
Eilinen oli yksi parhaista päivistä täällä. Kesäloma alkoi ja meillä oli mun läksiäiset ja näin hirveesti mu kavereita, joitakin viimestä kertaa. Yllätyin itekkin kuin paljon ihmisiä ilmesty paikalle! Pelattiin lentopalloa ja mölkkyä(mu hosteil on se) ja erilaisia lautapelejä ja mentiin kanotoimaan(?). Ja tietty syötiin paljon. :D Illalla vielä muutama mun kaveri jäi istuskelemaan nuotiolle ja tekemään smoreja.
Musta tuntuu että ihan viime viikkoina oon saanut hirveesti ihania kavereita. Toivon niin paljon että olisin tutustunut niihin aikaisemmin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. En tiiä miten sanon moikka kaikille mahtaville tyypeille, joita en välttämättä nää enää koskaan uudelleen. Vähän on semmonen fiilis että just kun on sopeutunut tänne, mut kiskastaan takasin Suomeen. Vaikka tietty Suomi on mun koti ja kaipaan sinne hirveästi takaisin.
Mutta nyt aioin nauttia täysillä näistä viimeisistä 11 päivästä!
Eilinen graduation oli mulle suoraan kuin jostain amerikkalaisesta elokuvasta. Kaikilla oli päällä viinipunainen cap and gown ja jokaisen meistä 544 nimi kuulutettiin kun käveltiin lavan poikki vastaan ottamaan diplomi. Kuunneltiin myös pari ihan super amerikkalaista puhetta meitä odottavasta mahtavasta tulevaisuudesta ja kuinka me tullaan tekemään historiaa. :D
Vaikken saanutkaan mitään virallista diplomia, oli hieno tunne olla mukana seremoniassa ja aika upea päätös mun high school uralle. Graduationin jälkeen mentiin kavereitten ja perheen(kyllä, amerikassa tämä ei ole mahdoton yhdistelmä) juhlistamaan valmistumista jätskillä!
