Kuulumisia

Moikka taas! Oon ollut Amerikassa nyt kolme viikkoa, ja ajattelin kertoa vähän miten mulla menee täällä. Varoitan jo etukäteen että paljon tekstiä luvassa. Ja koska en oo oikeen ottanu mitään julkaisukelposta materiaalia, laitoin tähän kuvia joita otin eilen illalla kun kävelin koululta Bekahin ja Lucien luo. Täällä ei siis oikeesti ole noin landea, toi on varmaa koko Anokan ainut maissipelto :D

Oon viihtyny täällä tosi hyvin. Ihmiset on ystävällisiä, ja koko paikka tuntuu kotoisalta. Ja mun perhe on ihana. Koti-ikävä ei ainkaan vielä oo iskeny. Oon saanu jo muutamia kaveritakin vaikkei koulukaan oo vielä alkanu, erityisesti Lucien kanssa tuun tosi hyvin juttuun, tietty kun on paljon yhteistä kun ollaan molemmat vaihtareita Euroopasta. Meijän koulussa on tänä vuonna siis 6 vaihtaria, tyttö ja poika Saksasta, tyttö ja poika Etalä-Koreasta ja mä ja Lucie. Tiistaina tapasin koululla pojat saksasta ja koreasta, tytöt ei olleet vielä tulleet, mutta sitten kun koulu alkaa tutustutaan varmaa paremmin. 

Tiistaina valitsin myös aineet mitä opiskelen ekassa jaksossa(meillä on 3 jaksoa eli trimesteria). Mulla on siis Amerikan historiaa, geometriaa(matikka oli pakollinen, ja yritin valita jotain sellasta helppoa mitä mulla on ollut jo Suomessa), espanjaa, bilsaa ja kuoroa. Mietin pitkään että otanko kuoroa, koska en oo mikä erityisen hyvä laulamaan, ja jotta pääsee kuoroon piti laulaa testi opettajalle. Mua jännitti vähän mutta se testi meni kuitenkin aika hyvin, ja oon nyt kuorossa :) Ja kaikki on sanonut että se on tosi hauskaa, eikä ainakaan tuu läksyä. Bilsasta otin college bilsan, mikä on varmaan aika vaikeeta, mutta jos musta tuntuu etten selviä sen kanssa niin voin mennä tavalliselle bilsan tunnille joka on samaan aikaan. Meillä vaihtareilla on oma "counselor" eli vähän kuin opo, joka vaikutti tosi hyvältä tyypiltä ja oli joustava ja auttavainen noitten ainevalintojen kanssa. 

Keskiviikkona tapasin mun area repin, joka oli varmaa yli 70-kymppinen maailman söpöin ja hauskin mummeli :) Ainakin kokemusta löytyy siis! Käytiin läpi aika paljon samoja juttuja kun STS:n valmennustilaisuudessakin, mutta jotakin uuttakin tuli ilmi. AYUSA, mun amerikan järjestö, haluaa että kaikki vaihtarit tekee vähintään 50 tuntia vapaaehtoistyötä. Mutta en usko että siit tulee ongelma, koska mun host-mom on ammatiltaan alakoulun vapaaehtoistyökoordinaattori (järkyttävä sana :D). Ja jos tekee 100 tuntia, saa jonkun diplomin missä on Amerikan presidentin allekirjotus ja voi voittaa jotain upeita palkintoja. Houkuttelevaa, katotaan nyt jos oikein innostun :D
Vapaaehtoistyö on muutenkin iso juttu täällä Amerikassa, sillä niinkuin ansaitaan lisäpisteitä. Suomessa mä ainakin tein ihan huomaamattani kaikkee vapaaehtoistyötä, niinkun jotakin isosjuttuja esimerkiksi. Laskin että saisin helposti Suomessa ton 100 tuntia täyteen. :D

Soccerin suhteen kuuluu myöskin hyvää, mutta meillä olikin vasta eilen eka peli, joka tosin hävittiin 3-0, mutta oli silti hauskaa. Sille meijän oikeelle ekalle pelille kävi niin, että oltiin jo kentällä peliasut päällä ja lämmitelty, ja sitten selviskin ettei meijän vastajoukkuetta oo olemassakaan. En ymmärrä miten se on mahdollista.. 
Kun koulu alkaa, meillä on joka päivä treenit heti koulun jälkeen, ja n. kerran viikossa peli.  Ja socceria jatkuu siis marraskuuhun asti. 

Koulu alkaa siis jo ensi viikon tiistaina!! Oon tosi innoissani, vaikka oonkin pyöriny siellä viime viikkoina aika paljon. Ekana aamuna kaikki vaihtarit esitellään koko koululle, aika jännittävää :) Mut onneksi meijän ei tarvi sanoo mitään. Nyt täytyy ottaa kaikki irti vikoista lomapäivistä, ja kaikkea kivaa onkin tulossa, huomenna mennään pelaamaan paintballia, ja maanataina ajetaan St. Louisiin State Fairiin!